ATT Yrityspalvelut Oy

Uusia KLT-kirjanpitäjiä!

sakari — Tue, 29 Nov 2011 13:42:39 +0000

Tilitoimistomme henkilökunnasta vaativan KLT-tutkinnon läpäisivät Leena Lahtinen, Laura Kellosaari ja Anita Pihlajaniemi. Leenan työpaikka on Alajärven Tilitoimistossa. Anita ja Laura työsekentelevät Seinäjoen toimistolla. KLT-kirjat luovutetaan Tili- ja veropäivien yhteydessä tammikuussa Helsingissä. Onnea uusille KLT-kirjanpitäjille! Toimistossamme on aiemmin KLT-tutkinnon suorittaneet Anne … Lue loppuun →

Luontoisedut 2012

sakari — Tue, 29 Nov 2011 10:20:51 +0000

Luontoisedut 2012

Verohallinto on vahvistanut 25.11.2011 luontoisetuarvot vuodelle 2012 (Dnro 765/32/2011).

1 § Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2 § Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo
Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk
ennen vuotta 1961 162 € + 9,80 € neliömetriltä
vuosina 1961-1983 150 € + 7,60 € neliömetriltä
vuonna 1984 tai myöhemmin 159 € + 8,30 € neliömetriltä

b) Muu Suomi, edun arvo
Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk
ennen vuotta 1984 100 € + 5,40 € neliömetriltä
vuosina 1984 – 1991 104 € + 6,30 € neliömetriltä
vuonna 1992 tai myöhemmin 108 € + 7,40 € neliömetriltä

Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

Tuloverolain (504/2010) 76 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.

Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan.

3 § Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 § Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,17 € neliömetriltä kuukaudessa.

5 § Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,77 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,57 € neliömetriltä kuukaudessa.

6 § Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,76 € neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 § Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmitys-huoneessa 112 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 40 € kuu-kaudessa.

8 § Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

9 § Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu

10 § Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 68 € ja muun Suomen alueella 44 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 44 € ja muun Suomen alueella 35 € kuukaudessa.

Ravintoetu

11 § Ravintoedun arvo on 5,60 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,60 € ja enintään 9,30 €. Jos tämä määrä alittaa 5,60 € tai ylittää 9,30 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

12 § Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13 § Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,20 € ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,36 € ateriaa kohden. Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,76 € ateriaa kohden

14 § Enintään 9,30 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,60 €. Nimellisarvoltaan yli 9,30 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

15 § Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 431 € kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 414 € kuukaudessa yhteishuoneessa.

16 § Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 11,20 € päivää kohden tai enintään 252 € kuukaudessa.

Autoetu

17 § Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) Ikäryhmä A (vuosina 2010 – 2012 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2007 – 2009 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2007 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 315 eurolla tai 21 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)
Kuukausikohtainen arvo Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen
esittämän luotettavan selvityksen perusteella
määräytyvä arvo
euro/kk perusarvokilometrikohtainen arvo euro/km
- vapaa autoetu 744 264 0,32
- auton käyttöetu 444 264 0,12

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä.

Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta.

18 § Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.

Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.

19 § Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

20 § Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 850 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä suositushintaa.

21 § Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut.

Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 § Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 § Autoedun raha-arvoa on korotettava 435 eurolla kuukaudessa tai 29 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 § Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:
- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
- matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä.

Puhelinetu

25 § Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

26 § Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

Voimaantulo

27 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2012 ja vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa.

Alv-ale palvelualoilta poistuu

sakari — Wed, 26 Oct 2011 12:37:17 +0000

Parturi- ja kampaamoalalla sekä pienkorjaamoissa (esim polkupyörät ja kengät) ollut alv-alennus poistuu ja verokanta on vuoden 2012 alusta 23 prosenttia. Alempi 9 prosentin verokanta ehti olla käytössä vuodesta 2007.

Peruskorko 1.7.2011 alkaen 2,00%

sakari — Thu, 20 Oct 2011 10:09:57 +0000

1.1.2011-30.6.2011 / 1,50%
1.1.2010-31.12.2010 / 1,25%
1.7.2009-31.12.2009 / 1,75%
1.12009-30.6.2009 / 5,00%

Matkakustannusten korvaukset 2011

sakari — Tue, 14 Dec 2010 07:27:35 +0000

Verohallinto on tehnyt päätöksen vuoden 2011 matkakustannusten korvauksista (Dnro 1182/32/2010, 9.12.2010).

1 § Vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matkakustannusten korvausten perusteet ja määrät ovat jäljempänä tässä päätöksessä mainitut.

2 § Matkakustannuksia ovat verovelvolliselle Suomessa tai ulkomailla tehdystä työmatkasta aiheutuneet kustannukset.

3 § Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Mikäli palkansaajalla työn luonteen vuoksi ei ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle.

Työmatkana pidetään matkaa työntekemispaikalle myös silloin, jos:

1) työntekemispaikka sijaitsee muualla kuin oman työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön toimipaikassa;

2) työskentely on tilapäistä TVL 72a § §:ssä tarkoitetulla tavalla;

3) työntekemispaikka sijaitsee yli 100 kilometrin etäisyydellä verovelvollisen asunnosta ja

4) verovelvollinen on työntekemispaikalle tehdyn matkan takia yöpynyt työntekemispaikan sijainnin vuoksi tarpeellisissa tilapäisissä majoitustiloissa.

Työmatkana ei pidetä palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan välistä matkaa eikä työkomennuksen kestäessä tehtyjä viikonloppu- ja muita vastaavia matkoja asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, pidetään päivittäistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välistä matkaa vain 7, 8 ja 9 §:ssä tarkoitettuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana, jos palkansaajalla ei ole varsinaista työpaikkaa. Palkansaaja on kuitenkin oikeutettu myös 14 §:ssä tarkoitettuun ateriakorvaukseen, jos hänellä ei ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

4 § Matkaa, jonka palkansaaja muutoin kuin 3 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tekee työtehtäviensä hoitamiseksi toissijaiseen työpaikkaansa, pidetään vain 7, 8 ja 9 §:n mukaiseen matkustamiskustannusten korvaukseen ja 16 §:n mukaiseen majoittumiskorvaukseen oikeuttavana matkana. Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan sellaista työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka.

Edellä 1 momentissa mainittuun matkustamiskustannusten korvaukseen oikeuttavana matkana ei pidetä toissijaisen työpaikan sijainnin vuoksi tarpeellisen erillisen majoittumispaikan ja toissijaisen työpaikan välistä matkaa.

5 § Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja vakituisesti työskentelee. Jos palkansaajalla työn liikkuvuuden vuoksi ei ole paikkaa, jossa hän vakituisesti työskentelee, pidetään varsinaisena työpaikkana paikkaa, josta hän hakee työmääräykset, säilyttää työssä käyttämiään asusteita, työvälineitä tai työaineita, tai muuta työn tekemisen kannalta vastaavaa paikkaa.

6 § Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa palkansaajan lähtiessä työmatkalle työpaikaltaan tai asunnoltaan. Matkavuorokausi päättyy palkansaajan palatessa työmatkalta työpaikalleen tai asunnolleen.

7 § Työmatkasta suoritettavalla matkustamiskustannusten korvauksella tarkoitetaan korvausta matka-, paikka- ja makuupaikkalipuista sekä muista niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista. Matkustamiskustannusten korvauksena pidetään myös korvausta työvälineiden ja muiden sellaisten esineiden kuljetuksesta, joita palkansaajan on pidettävä mukanaan.

8 § Palkansaajan muulla kuin omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavan matkustamiskustannusten korvauksen enimmäismäärä on liikenteenharjoittajan antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä, jonka palkansaaja osoittaa matkustamiskustannuksista suorittaneensa.

9 § Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:

Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä

auto 46 senttiä kilometriltä, jota korotetaan

– 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä

– 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä

– 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä

– 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri

– 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa

– 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta

moottorivene,

enintään 50 hv 74 senttiä kilometriltä

moottorivene,

yli 50 hv 109 senttiä kilometriltä

moottorikelkka 106 senttiä kilometriltä

mönkijä 100 senttiä kilometriltä

moottoripyörä 33 senttiä kilometriltä

mopo 17 senttiä kilometriltä

muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä

Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden.

Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 11 senttiä kilometriltä.

10 § Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.

11 § Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.

12 § Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:

Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä

euro

yli 6 tuntia (osapäiväraha) 16,00

yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 34,00

kun matkaan käytetty aika ylittää

viimeisen täyden matkavuorokauden

- vähintään 2 tunnilla 16,00

- yli 6 tunnilla 34,00

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.

13 § Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:

Maa tai alue Päivärahan enimmäismäärä

euro

Afganistan 57,00

Alankomaat 65,00

Alankomaiden Antillit 45,00

Albania 53,00

Algeria 69,00

Andorra 59,00

Angola 87,00

Antigua ja Barbuda 74,00

Arabiemiirikunnat 66,00

Argentiina 52,00

Armenia 50,00

Aruba 49,00

Australia 65,00

Azerbaidzan 68,00

Azorit 56,00

Bahama 68,00

Bahrain 67,00

Bangladesh 43,00

Barbados 60,00

Belgia 62,00

Belize 35,00

Benin 43,00

Bermuda 67,00

Bhutan 34,00

Bolivia 29,00

Bosnia-Hertsegovina 48,00

Botswana 40,00

Brasilia 71,00

Britannia 68,00

Lontoo ja Edinburg 74,00

Brunei 40,00

Bulgaria 51,00

Burkina Faso 35,00

Burundi 34,00

Chile 60,00

Cookinsaaret 64,00

Costa Rica 50,00

Djibouti 47,00

Dominica 49,00

Dominikaaninen tasavalta 53,00

Ecuador 48,00

Egypti 53,00

El Salvador 47,00

Eritrea 30,00

Espanja 65,00

Etelä-Afrikka 53,00

Etiopia 36,00

Fidzi 44,00

Filippiinit 51,00

Färsaaret 53,00

Gabon 73,00

Gambia 36,00

Georgia 49,00

Ghana 47,00

Grenada 56,00

Grönlanti 53,00

Guadeloupe 50,00

Guatemala 41,00

Guinea 44,00

Guinea-Bissau 35,00

Guyana 36,00

Haiti 47,00

Honduras 41,00

Indonesia 51,00

Intia 44,00

Irak 55,00

Iran 50,00

Irlanti 63,00

Islanti 64,00

Israel 65,00

Italia 66,00

Milano 67,00

Itä-Timor 44,00

Itävalta 63,00

Jamaika 52,00

Japani 83,00

Jemen 44,00

Jordania 67,00

Kambodzha 59,00

Kamerun 46,00

Kanada 69,00

Kanarian saaret 60,00

Kap Verde 40,00

Kazakstan 63,00

Kenia 50,00

Keski-Afrikan tasavalta 39,00

Kiina 62,00

Hongkong 71,00

Macao 64,00

Kirgisia 47,00

Kolumbia 58,00

Komorit 40,00

Kongo 47,00

Kongon demokraattinen tasavalta

(ent. Zaire) 68,00

Korean kansantasavalta

(Pohj.-Korea) 66,00

Korean tasavalta (Etelä-Korea) 80,00

Kosovo 44,00

Kreikka 64,00

Kroatia 62,00

Kuuba 50,00

Kuwait 64,00

Kypros 62,00

Laos 40,00

Latvia 50,00

Lesotho 35,00

Libanon 68,00

Liberia 40,00

Libya 53,00

Liechtenstein 75,00

Liettua 47,00

Luxemburg 63,00

Madagaskar 39,00

Madeira 58,00

Makedonia 53,00

Malawi 53,00

Malediivit 51,00

Malesia 56,00

Mali 40,00

Malta 56,00

Marokko 61,00

Marshallinsaaret 39,00

Martinique 51,00

Mauritania 48,00

Mauritius 49,00

Meksiko 55,00

Mikronesia 44,00

Moldova 45,00

Monaco 67,00

Mongolia 49,00

Montenegro 52,00

Mosambik 47,00

Myanmar (Burma) 56,00

Namibia 40,00

Neitsytsaaret (USA) 41,00

Nepal 35,00

Nicaragua 39,00

Niger 40,00

Nigeria 68,00

Norja 65,00

Norsunluurannikko 75,00

Oman 54,00

Pakistan 35,00

Palau 41,00

Palestiina 55,00

Panama 44,00

Papua – Uusi Guinea 41,00

Paraguay 31,00

Peru 55,00

Portugali 63,00

Puerto Rico 39,00

Puola 56,00

Qatar 62,00

Ranska 65,00

Romania 55,00

Ruanda 39,00

Ruotsi 68,00

Saint Kitts ja Nevis 61,00

Saint Lucia 76,00

Saint Vincent ja Grenadiinit 72,00

Saksa 62,00

Berliini 62,00

Salomonsaaret 35,00

Sambia 53,00

Samoa 43,00

San Marino 53,00

Sao Tome ja Principe 49,00

Saudi-Arabia 62,00

Senegal 40,00

Serbia 52,00

Seychellit 69,00

Sierra Leone 41,00

Singapore 71,00

Slovakia 61,00

Slovenia 61,00

Somalia 37,00

Sri Lanka 35,00

Sudan 52,00

Surinam 34,00

Swazimaa 41,00

Sveitsi 71,00

Syyria 58,00

Tadzikistan 51,00

Taiwan 56,00

Tansania 39,00

Tanska 69,00

Thaimaa 57,00

Togo 47,00

Tonga 38,00

Trinidad ja Tobago 68,00

Tsad 46,00

Tshekki 60,00

Tunisia 59,00

Turkki 58,00

Istanbul 61,00

Turkmenia 59,00

Uganda 35,00

Ukraina 61,00

Unkari 57,00

Uruguay 48,00

Uusi-Seelanti 60,00

Uzbekistan 51,00

Valkovenäjä 50,00

Vanuatu 38,00

Venezuela 55,00

Venäjä 55,00

Moskova 71,00

Pietari 63,00

Vietnam 52,00

Viro 48,00

Yhdysvallat 64,00

New York City, Los Angeles,

Washington DC 71,00

Zimbabwe 44,00

Maa, jota ei ole erikseen

mainittu 41,00

Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä.

Päivärahan enimmäismäärä määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuorokausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on viimeksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

Suomeen palattaessa palkansaajalla on oikeus puoleen viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksetusta ulkomaanpäivärahasta, jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla.

Jos työmatkaan käytetty aika ylittää viimeisen ulkomaan alueella tai sieltä lähteneessä laivassa tai lentokoneessa päättyneen täyden matkavuorokauden yli kymmenellä tunnilla, palkansaajalla on oikeus viimeksi päättyneeltä matkavuorokaudelta maksettuun ulkomaanpäivärahaan. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokaudelta tai sen osalta maksettavan päivärahan enimmäismäärä määräytyy 12 §:n mukaan.

Palkansaajalla on oikeus kysymyksessä olevaa maata varten vahvistettuun päivärahaan, jos ulkomaille tehty työmatka on kestänyt vähintään 10 tuntia. Mikäli työmatkaan käytetty kokonaisaika jää alle 10 tunnin, suoritetaan päiväraha kotimaan matkojen säännösten ja määrien mukaisesti.

Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena on saanut ilmaisen tai matkalipun taikka hotellihuoneen hintaan sisältyneen ruoan, päiväraha maksetaan 50 prosentilla alennettuna. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan ulkomaanpäivärahan kysymyksessä ollen kahta ilmaista ateriaa.

Kun työmatka tehdään Suomen alueen ulkopuolelle siten, että työ tehdään Suomessa olevan työnantajan lukuun poikkeuksellisissa olosuhteissa ja palkansaaja palaa yöksi Suomen alueelle eikä työmatkasta suoriteta 12 §:n mukaista päivärahaa, on työmatkasta suoritettavan korvauksen enimmäismäärä 1 momentista poiketen 16 euroa.

14 § Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavan-omaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 8,50 euroa.

Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 17 euroa.

15 § Työmatkasta päivärahan lisäksi suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen tai muun luotettavan selvityksen mukainen määrä.

16 § Toissijaiselle työpaikalle tehdystä matkasta suoritettavan majoittumiskorvauksen enimmäismäärä on majoitusliikkeen antaman tositteen mukainen määrä tai muuhun luotettavaan selvitykseen perustuva kohtuullinen määrä.

17 § Yömatkarahan suorittaminen edellyttää, että päivärahaan oikeuttavasta matkavuoro-kaudesta vähintään 4 tuntia on kello 21.00 – 07.00 välisenä aikana ja että työnantaja ei järjestä palkansaajalle ilmaista majoitusta eikä suorita majoittumiskorvausta tai korvausta makuupaikasta. Yömatkarahan enimmäismäärä on 10 euroa.

18 § Mitä edellä on määrätty matkakustannusten korvauksesta, sovelletaan merityötuloa saaville verovelvollisille maksettaviin laissa verovapaiksi säädettyihin korvauksiin.

19 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Tätä päätöstä sovelletaan työmatkaan tai sen osaan, joka tehdään vuonna 2011.

Tilitoimistotarkastus

sakari — Tue, 07 Dec 2010 09:53:42 +0000

ATT Yrityspalvelut Oy on Taloushallintoliiton jäsen ja auktorisoitu tilitoimisto. Toimistomme sijaitsevat Alajärvellä ja Seinäjoella. Liiton jäsenyys edellyttää, että olemme valmiita tilitoimistotarkastuksiin. Perjantaina 3. joulukuuta toimistojemme jäsenedellytykset tarkastettiin sekä Alajärvellä että Seinäjoella. Tarkastuksessa todettiin, että osaaminen, järjestelmät, ohjelmat, toiminnot ja laatu ovat kiitettävällä tasolla. … Lue loppuun →

Luontoisedut 2011

sakari — Tue, 30 Nov 2010 07:50:51 +0000

Verohallinnon päätös Dnro 1031/32/2010, 24.11.2010.

1 § Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2 § Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:

a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun arvo

Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk

ennen vuotta 1961 155 € + 9,30 € neliömetriltä

vuosina 1961-1983 141 € + 7,30 € neliömetriltä

vuonna 1984 tai myöhemmin 152 € + 7,90 € neliömetriltä

b) Muu Suomi, edun arvo

Asunto valmistunut: Edun arvo euro/kk

ennen vuotta 1984 98 € + 5,30 € neliömetriltä

vuosina 1984 – 1991 100 € + 6,20 € neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin 105 € + 7,20 € neliömetriltä

Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

3 § Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4 § Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 € neliömetriltä kuukaudessa.

5 § Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 3,68 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,51 € neliömetriltä kuukaudessa.

6 § Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,67 € neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7 § Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 108 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 39 € kuukaudessa.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

Autotallietu

10 § Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 66 € ja muun Suomen alueella 43 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 43 € ja muun Suomen alueella 34 € kuukaudessa.

Ravintoetu

11 § Ravintoedun arvo on 5,40 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 € ja enintään 9,00 €. Jos tämä määrä alittaa 5,40 € tai ylittää 9,00 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13 § Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,05 € ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,24 € ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,59 € ateriaa kohden.

14 § Enintään 9,00 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,40 €. Nimellisarvoltaan yli 9,00 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

15 § Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 416 € kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 400 € kuukaudessa yhteishuoneessa.

16 § Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 10,80 € päivää kohden tai enintään 243 € kuukaudessa.

Autoetu

a) Ikäryhmä A (vuosina 2009 – 2011 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 90 eurolla tai 6 sentillä kilometriltä.

b) Ikäryhmä B (vuosina 2006 – 2008 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.

c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2006 käyttöönotetut autot) Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.

Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.

Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)

Kuukausikohtainen Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen arvo esittämän luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo

euro/kk perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km

- vapaa autoetu 729 264 0,31

- auton käyttöetu 444 264 0,12

18 § Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.

Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.

21 § Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut.

Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

22 § Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

23 § Autoedun raha-arvoa on korotettava 420 eurolla kuukaudessa tai 28 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

24 § Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

• ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

• matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

• matkan pituus,

• ajon tarkoitus ja

• auton käyttäjä.

Puhelinetu

25 § Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.

Käyvän arvon soveltaminen

26 § Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus.

Voimaantulo

27 § Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2011 ja vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa.

Osta tai myy yritys!

sakari — Sun, 21 Nov 2010 18:13:30 +0000

ATT Yrityspalvelut Oy on uuden Etelä-Pohjanmaan Yrityspörssin asiantuntija. Miettiessäsi yrityksen ostoa, myyntiä, rahoitusta, sukupolvenvaihdosta tai ylipäätään omistajan vaihdosta, kannattaa ottaa pikaisesti yhteyttä numeroon 0500-368021 / Sakari Joensuu.

Yrityspörssi on netissä toimiva edullinen kauppapaikka. Kaupantekovälineenä on halutessasi myös Kauppalehti tai Ilkka. Voit kurkata sivuja osoitteissa www.epyritysporssi.fi ja www.yritysporssi.fi .

Rakennusalan käännetty alv

sakari — Thu, 07 Oct 2010 12:40:08 +0000

Rakennusalan käännetty arvolisäveroverovelvollisuus

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011. Käännetty verovelvollisuus tarkoittaa sitä, että tiettyjen rakentamispalvelujen myyntitilanteessa verovelvollinen on ostaja eikä myyjä. Ostajan ja myyjän on tiedettävä, milloin käännettyä verovellisuutta sovelletaan. Verohallinto on laatinut yhteistyössä valtiovarainministeriön ja eri yritysten etujärjestöjen kanssa ohjeen uudesta menettelystä. Ohje löytyy verohallinnon internetsivuilta: www.vero.fi

Soveltamisala

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan Suomessa myytävään rakentamispalveluun (tai työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten), jos ostaja on elinkeinonharjoittaja, joka toiminnassaan muutoin kuin satunnaisesti myy rakentamispalvelua.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus on syntynyt 1.4.2011 tai sen jälkeen ja palvelu kohdistuu kiinteistöön;
- maapohja- ja perustustöihin
- rakennustyöhön ja rakennusasennukseen sekä rakennuksen viimeistelyyn
- rakennuskoneiden vuokraukseen, kun samalla vuokrataan kone ja sen käyttäjä
- rakennussiivoukseen ja työvoiman vuokraukseen rakentamispalvelua varten.

Käännettyä verovelvollisuutta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin keskeneräisiin palveluihin, joiden suorittamiseen on ryhdytty ennen 1.4.2011.

Muutokset laskuttamisessa

Myyjällä on aina laskunantovelvollisuus, vaikka ostaja on verovelvollinen. Myyjän on myös selvitettävä täyttääkö ostaja laissa määritellyt edellytykset. Myyjä laskuttaa ostajaa verottomalla laskulla, jonka tulee sisältää yleiset laskumerkinnät. Laskussa tulee olla ostajan arvonlisäverotunniste ja tieto siitä, että ostaja on verovelvollinen.

Kausiveroilmoittaminen

Kausiveroilmoitukselle tulee erilliset kohdat rakentamispalvelujen käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden osalta palvelun myynnille, ostolle sekä suoritetulle verolle. Myyjä ilmoittaa myymiensä käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän. Ostaja ilmoittaa ostamiensa käännetyn verovelvollisuuden alaisten rakentamispalvelujen yhteismäärän. Ostaja laskee suoritettavan veron 23 % verokannan mukaan ja ilmoittaa sen. Siltä osin kuin ostojen verot ovat vähennyskelpoisia, ostaja ilmoittaa ne vähennettävissä veroissa.

taxfax